sunnuntai 16. marraskuuta 2014

Moikka! Mulla on ollut paljon nyt valmennuksia, ja oon myös ratsastanut tosi paljon muilla hepoilla.

Nyt oon siis alkanut treenaamaan taas Michalla enemmän, ja voi taivas, että oon ollut tyytyväinen. Koulussa oon mennyt hurjasti eteenpäin ihan näiden muutaman viikon aikana. Ensimmäinen kouluvalmennus muutama viikko sitten meni ihan vaan perusasioiden palautteluun. Ei ollut mikään paras tunti, mutta ihan hyvä siihen nähden, että on aika pitkä aika meidän yhteisistä valmennuksista. Toinen valmennus, ja sitä seuraavat valmennukset ovat olleet tosi hyödyllisiä. Mietin välillä, että onko mulla tosiaan alla vielä se sama poni. Muutos on ollut huikea. Nää on taas näitä kehittymisen huippuhetkiä, kun tajuaa oppineensa, ja kehittyvänsä. Oon saanut Michan ratsastettua erittäin hyvin läpi valmennuksissa, ja niin kevyeksi edestä, sekä takajalat alle. Aina seuraava päivä valmennuksesta tuntui kuin valmentajani olisi ratsastanut ponin juuri edellisenä päivänä, sillä en ole tottunut vielä tähän muutoksen tuomiin etuihin ;).


Tää mun hehkutus ei jää pelkästään kouluratsastukseen, sillä oon ihan sanaton esteistä. Esteillä mulla on ollut paljon ongelmia itseni kanssa, ja sillon mun epävarmuus on ajautunut poniin, mutta nyt ollaan kun ihan eri ratsukko. Kaksi pääsyytä meidän kehittymiselle esteillä on ehdottomasti hyvä perusratsastus, ja mun oma itsevarmuus. Nykyään luotan itseeni, jolloin Micha luottaa myös muhun. Mulla on ollut muutamia estevalmennuksia, ja joka ikisen jälkeen toivoisin vielä ponivuosia lisää. Micha on niin kiva, ja meillä on ollut niin kivaa. Estevalmennuksissa ei olla hypätty isoa, vaan lähinnä jumppaa, ja sitten tekniikka harjoituksia pienillä esteillä. Isoimmat ovat olleet reilua metriä.
Tänään mulla oli myös estevalmennus, joka oli enemmän sellanen mielenvirkistys,  ja hyvän rytmin hakemista pienillä esteillä. Micha oli tosi innoissaan, ja oikeen imi esteille niin, että sain välillä olla enemmänkin pidättelemässä. Oon huomannut, että kun oon saanut koulussa niin paljon paremmin takajalat alle, niin esteillä mun on paljon helpompi säädellä Michaa. No juu onhan se päivän selvää, mutta se on mieletön tunne, miten pienet asiat vaikuttaa kaikkeen.
 Pieni kooste tältä päivältä:


Oon myös menny tosi paljon muita hevosia. Hevosia on ihan laidasta laitaan, useinmiten nuoria tai sit jotain tuhmia poneja, joita pitää laittaa ruotuun. Nuorin jolla oon mennyt on ollut 3 -vuotias ruuna. Niiden kanssa pitää olla kyllä silmät kädessä ihan joka sekuntti. Lisäksi oon mennyt muutamilla oreilla.

Ensi viikko tulee olemaan kunnon tuuppariviikko, mulla tulee olemaan kolme kouluvalmennusta, ja luultavasti hevosia ridattavana, voi olla, että pylly sanoo sopimuksen irti loppuviikosta.


Ihan outoa, että on jo marraskuun puoliväli. Kohta on siis jo joulu! Vastahan se oli.. Oon menossa Suomeen jouluna joksikin aikaa, mutta en niin kauaksi aikaa, kun muu perhe, sillä mun on huolehdittava hevosista, erityisesti Reddysta. Oon ollut tosi tarkka Reddyn suhteen, en oo lähtenyt täältä oikeen minnekään, koska haluan kuntouttaa sen paremmin kuin hyvin.


Mun yksi tallikaveri on välillä mun luona viikonloppuisin, ja nyt tänä viikonloppuna leivottiin kakku, se oli ihan sika hyvää! Sisältä tuo on sellanen sateenkaarenvärinen. Sitten mun toinen kaveri tallilla oli leiponut joillekin muffinsseja, ni mä sain tällasen :3



Tällasta tällä kertaa! Seuraavalle kerralle yritän tehdä jonkun pienen erikoispostauksen (my day/joku video).



2 kommenttia:

  1. Sulla on tosi hieno blogi ja vaikutat itsekin tosi mukavalta, sekä todella omistaudut hevosillesi!
    Mua on jäänyt askarruttamaan kun moni kenttäratsastaja just sanoo sitä, että esteet ovat vaikein osuus. Itse esteratsastajana on vaikea ymmärtää sitä kun kuitenkin viipotatte sielä metsässä ja hyppäätte ihan "järkyttäviä" esteitä! Ne on kiinteitä ja sielä voi sattuu paljon enemmän kuin esteradal

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :) Mun kohdalla maasto on paljon "varmempi" osuus kuin rataesteet. Lähestyn maastoestettä paljon varmemmin, ja vaikka tempo onkin useimmilla esteillä paljon lujempi, jolloin askel on myös pidempi niin siitä huolimatta nään etäisyydet sata kertaa paremmin maastossa. Sama myös, että pystyn hyppäämään tosi isojakin maastoesteitä tuntematta pienintäkään epävarmuutta, mitä esim rataesteillä voisi tulla jo pienemmästä korkeudesta. Ja hauskinta tässä on, että just niinkun sanoit monelle kenttäratsastajalle rataesteet on heikkous. Tai ehkä me vaan ollaan just niin reikäpäitä kun meistä puhutaankin :'D

      Poista