tiistai 16. joulukuuta 2014

kuulumisia + haaste!

Viikot vierii joulu lähenee, ja stressi senkun lisääntyy, mitäs muuta. Lähden sunnuntaina joululomalle Suomeen, ja tässä on ollut vaikka minkä näköistä hässäkkää, kisat, pakkaamista, muuttoa, asioiden hoitamista, treenausta, Reddy ja sen omat kujeet jne.


Olin viime viikonloppuna Michan kanssa kansallisissa estekilpailuissa, samalla mun ponivuosien viimeisissä kilpailuissa. Sain ponivuosilleni parhaimman mahdollisen päätöksen, nimittäin voiton ja vielä rataesteiltä! Starttasin metrin, ja rata oli ihan super hyvä, etäisyydet, rytmi, ja ihan kaikki. Oon tosi tyytyväinen meidän suorituksiin! Oli niin kiva olla kisoissa Michan kanssa pitkästä aikaa, ja näki kuinka poni nautti myös. Mulla on kyllä paras poni ikinä!


Kuvamateriaalia en saanut, sillä mun vanhemmat eivät kiireensä takia päässeet katsomaan/ottamaan kuvia. Ehkä myöhemmin löytyy joku kuva netistä :)

Oon valmentaunut Michan kanssa joka viikko, sekä esteitä, että koulua. Koulu sujuu moitteettomasti, ja rataesteet myös. Varsinkin viimeisissä estetreeneissä ennen kisoja, oli ihan mahtava fiilis. Micha oikeen innostu, ja siitä vaan näki, kuinka se halusi hypätä.

En oo vähään aikaan nyt ridannut muita hevosia, ja toisaalta hyvä niin, sillä Reddy on kyllä pitänyt mut kiireisenä.. Muutama viikko sitten, kun se kengitettiin, se säikähti jotain tosi paljon, ja se kengittäjä oli sitonut sen kalteriin kiinni vaan yhdeltä puolelta, niin se sai paniikin, ja oli riuhtonut itsensä irti niin, että se sai kolme isoa haavaa päähän. Ne haavat piti tikata, ja se oli sit ihan ok sen jälkeen. Muutama päivä tikkauksesta pelästyin tosi paljon, kun sen koko toinen puoli naamasta oli turvonnut, niiden tikkien takia. Raukka näytti ihan Notredamen kellonsoittajalle. Onneksi se oli kuitenkin ihan normaalia, eikä ollut syytä pelästyä.

raukka..

No eiköhän nyt viikko sitten, hän ollut luultavasti potkaissut jotain karsinassa, ja lyönyt kintereensä. Siinä kintereessä on nyt sellanen patti, joka on täynnä nestettä. Se ei ole onneksi millään tavalla kipeä, eikä haittaa mitenkään. Eläinlääkäri sanoi, että sen pitäisi palautua kuukaudessa normaaliksi. Miten se aina onnistuukin tekemään jotain :D Sillä on niin paljon muutenkin turhaa energiaa, koska se ei pääse työskentelemään normaalisti.

Nyt lähden siis sunnuntaina Suomeen, ja oon siellä mun synttäreihin asti eli tammikuun 11. Oon järjestellyt paljon asioita, ja saanut Reddylle hyvin hoitajat. Silti stressaan... Michallekkin on liikuttaja tai oikeastaan kolme :) Kiirettä on pitänyt, sillä mun perhe muuttaa Wroclaw:issa pienempään asuntoon, ja meillä lähtee myös yksi muuttokuorma Suomeen, ja tottakai mulla on paljon kamoja mun vanhempien luona, niin on ollut yhtä sun toista pakkaamista. Ja onhan mun pitänyt opiskellakkin. Nyt vielä loppurutistus ja sit oon ansainnut pienen loman itsellekkin.

Täällä on ollut ihan uskomaton ilma päivisin, +10°C ja aurinko paistaa, tuntuu ihan keväältä, mutta ei kun on joulukuu! Tuntuu oudolta ajatella, että Suomessa on lunta, ja kohta oonkin keskellä lunta. En usko, että tänne tulee välttämättä tänä talvena lunta ollenkaan.

Ja vielä lopuksi, vastaan blogitallin haasteeseen, jonka sain Marikalta.



Hei joulupukki, 

Nyt, kun kirjoitan sinulle mieleeni palaavat lapsuuden muistot. Joulun odotus oli parasta aikaa. En olisi millään malttanut nukkua viimeistä yötä ennen jouluaattoa. Mielessä pyörivät vaan tulevat lahjat. Meillä oli tapana avata lahjat vasta illalla, joten jouduin odottamaan koko pitkän päivän!

"There has been only one Christmas -- the rest are anniversaries." ~ W.J. Cameron


Siitä on pitkä aika, kun viimeksi kirjoitin sinulle. Silloin selailin läpi kaiken maailman lelulehdet ja leikkasin sieltä kuvat irti, mitkä halusin. Monena jouluna sainkin paljon asioita, mitä olin toivonut. Vuodet vieri, ja kirjeet jäi. 

Letters to Santa Claus

Tänä jouluna lahjat eivät ole minulle tärkeintä. Olen toivonut vain muutamaa asiaa, joita oikeasti tarvitsen. Tarvitsisin oikeastaan vaikka mitä, kuten kenttäsuojat, satulahuopia, loimia, mikroaaltouunin, kahvinkeittimen, tietty uusi kypärä ja kisasaappaatkin olisivat kivat, ja lista voisi jatkua vaikka loputtomiin. Kuitenkin valitsin listastani vain kaksi tärkeintä mitä toivon, ratsastushousut ja -takki. Materia ei ole kuitenkaan minulle enää tärkeintä jouluna, niinkuin silloin pienenä. 

Nyt vanhempana toivon enimmäkseen rauhallista joulua, hyvää joulumieltä ja ruokaa, ja tietenkin lunta. Mikä onkaan joulu ilman lunta.. Unelmoin joulusta, jossa voin istua vaan viltin sisällä takkatulen edessä juoden kaakaota, ja samalla katsoen ulos lumisadetta. Haluan päivän ilman stressiä. Stressillä tarkoitan montaa asiaa, joista yksi on hevoseni. Toivon, että sen ajan kun olen pois tallilta, siitä pidetään hyvää huolta, ja voin yhden päivän olla murehtimatta ja stressaamatta. Haluan päivän, jolloin ei tarvitse tehdä mitään, voisi vaan olla ja nauttia maailman menosta.

Hot chocolate kind of night

-Jessica 


Nyt kuitenkin hyvää joulunodotusta kaikille, ja tsemppiä uuteen kilpailukauteen 2015, tai muuten vaan onnistumisia hevosten kanssa! ♥︎ ♘




sunnuntai 7. joulukuuta 2014

perjantai 21. marraskuuta 2014

☆ Kysymyspostaus ☆

Moikka! Ajattelin tehdä kysymyspostauksen videolla! Eli siis kysymyksiä voi laittaa kommenttiboksiin. Kaikki järkevät kysymykset tervetulleita, ihan mistä vaan, hevosista, mun omasta elämästä, kavereista yms.


Joten nyt kaikki kysymään! ⬇︎





sunnuntai 16. marraskuuta 2014

Moikka! Mulla on ollut paljon nyt valmennuksia, ja oon myös ratsastanut tosi paljon muilla hepoilla.

Nyt oon siis alkanut treenaamaan taas Michalla enemmän, ja voi taivas, että oon ollut tyytyväinen. Koulussa oon mennyt hurjasti eteenpäin ihan näiden muutaman viikon aikana. Ensimmäinen kouluvalmennus muutama viikko sitten meni ihan vaan perusasioiden palautteluun. Ei ollut mikään paras tunti, mutta ihan hyvä siihen nähden, että on aika pitkä aika meidän yhteisistä valmennuksista. Toinen valmennus, ja sitä seuraavat valmennukset ovat olleet tosi hyödyllisiä. Mietin välillä, että onko mulla tosiaan alla vielä se sama poni. Muutos on ollut huikea. Nää on taas näitä kehittymisen huippuhetkiä, kun tajuaa oppineensa, ja kehittyvänsä. Oon saanut Michan ratsastettua erittäin hyvin läpi valmennuksissa, ja niin kevyeksi edestä, sekä takajalat alle. Aina seuraava päivä valmennuksesta tuntui kuin valmentajani olisi ratsastanut ponin juuri edellisenä päivänä, sillä en ole tottunut vielä tähän muutoksen tuomiin etuihin ;).


Tää mun hehkutus ei jää pelkästään kouluratsastukseen, sillä oon ihan sanaton esteistä. Esteillä mulla on ollut paljon ongelmia itseni kanssa, ja sillon mun epävarmuus on ajautunut poniin, mutta nyt ollaan kun ihan eri ratsukko. Kaksi pääsyytä meidän kehittymiselle esteillä on ehdottomasti hyvä perusratsastus, ja mun oma itsevarmuus. Nykyään luotan itseeni, jolloin Micha luottaa myös muhun. Mulla on ollut muutamia estevalmennuksia, ja joka ikisen jälkeen toivoisin vielä ponivuosia lisää. Micha on niin kiva, ja meillä on ollut niin kivaa. Estevalmennuksissa ei olla hypätty isoa, vaan lähinnä jumppaa, ja sitten tekniikka harjoituksia pienillä esteillä. Isoimmat ovat olleet reilua metriä.
Tänään mulla oli myös estevalmennus, joka oli enemmän sellanen mielenvirkistys,  ja hyvän rytmin hakemista pienillä esteillä. Micha oli tosi innoissaan, ja oikeen imi esteille niin, että sain välillä olla enemmänkin pidättelemässä. Oon huomannut, että kun oon saanut koulussa niin paljon paremmin takajalat alle, niin esteillä mun on paljon helpompi säädellä Michaa. No juu onhan se päivän selvää, mutta se on mieletön tunne, miten pienet asiat vaikuttaa kaikkeen.
 Pieni kooste tältä päivältä:


Oon myös menny tosi paljon muita hevosia. Hevosia on ihan laidasta laitaan, useinmiten nuoria tai sit jotain tuhmia poneja, joita pitää laittaa ruotuun. Nuorin jolla oon mennyt on ollut 3 -vuotias ruuna. Niiden kanssa pitää olla kyllä silmät kädessä ihan joka sekuntti. Lisäksi oon mennyt muutamilla oreilla.

Ensi viikko tulee olemaan kunnon tuuppariviikko, mulla tulee olemaan kolme kouluvalmennusta, ja luultavasti hevosia ridattavana, voi olla, että pylly sanoo sopimuksen irti loppuviikosta.


Ihan outoa, että on jo marraskuun puoliväli. Kohta on siis jo joulu! Vastahan se oli.. Oon menossa Suomeen jouluna joksikin aikaa, mutta en niin kauaksi aikaa, kun muu perhe, sillä mun on huolehdittava hevosista, erityisesti Reddysta. Oon ollut tosi tarkka Reddyn suhteen, en oo lähtenyt täältä oikeen minnekään, koska haluan kuntouttaa sen paremmin kuin hyvin.


Mun yksi tallikaveri on välillä mun luona viikonloppuisin, ja nyt tänä viikonloppuna leivottiin kakku, se oli ihan sika hyvää! Sisältä tuo on sellanen sateenkaarenvärinen. Sitten mun toinen kaveri tallilla oli leiponut joillekin muffinsseja, ni mä sain tällasen :3



Tällasta tällä kertaa! Seuraavalle kerralle yritän tehdä jonkun pienen erikoispostauksen (my day/joku video).



sunnuntai 2. marraskuuta 2014

Morjeens! Oon nyt viimesen reilun viikon aikana tehnyt vähän kaikenlaista. En kuitenkaan ole nyt ratsastanut oikeastaan muita heppoja kuin Michaa. Joka tapauksessa oon ollu mm. vierailemassa perheeni kanssa keskitysleirillä, sekä ollut kerran "kotona" Wroclawissa halloweenin kunniaksi.

Tosiaan vierailtiin Auschwitz:issä ja Auschwitz-Birkenau:ssa keskitysleireillä, sillä se ei ole monen tunnin ajomatkan päässä täältä. Oli tosi mielenkiintoista, sillä oon opiskellut holokaustin niin perin pohjin. Viime vuonna koulussa kaikki historian tunnit perustuivat toiseen maailman sotaan, ja yhtenä isona alueena oli nimenomaan holokausti. Me ei opiskeltu sitä ainoastaan historiassa vaan myös mm. äidinkielessä (ilmiöpohjaisena oppimisena), jolloin osaan erittäin hyvin tapahtuman kulut. Jokatapauksessa oltiin siis siellä vierailemassa. Jos joku ei tiennyt niin se paikka on siis historian isoin keskitysleiri, jossa murhattiin about 1,5 miljoonaa ihmistä, kaiken kaikkiaan yli 6 miljoonasta ihmisestä.

Se paikka on jotain niin sanoinkuvaamattoman hirveää, ja siellä sen tajusi, että tämä kaikki tapahtui oikeesti. Niin sairasta ja julmaa. Ei sitä pysty edes selittämään, se pitää itse nähdä omin silmin. Siis pelkästään se ajatus, että niin hemmetin iso alue rakennetaan pelkästään ihmisten joukkomurhaamiseen, saa mun ihon kananlihalle. Polttouunit, kaasukammiot, ja sadat muut kidutus-/tappotavat.. Ja, että niillä lapsillakin tehtiin ihmiskokeita? Yhdessä taulussa oli kuva neljästä suht. nuoresta poikalapsesta ilman sukuelimiä, vaan koska herra Mengele leikkasi ne irti katsoakseen mitä tapahtuu.  En ihmettele ollenkaan miksi saksalaisille ei opeteta holokaustia ja/tai ne kiistävät sen olemassa olon. Se on jotain niin häpeällistä niille. Ajattelin, että teen jossain vaiheessa videon, niistä materiaaleista, mitä mulla on. Mutta siihen voi mennä hetki, koska en halua tehdä sitä kun oon yksin.. :D  Siitä paikasta teki tosi mielenkiintoisen myös se, että esimerkiksi monien parakkien edessä oli sellanen kyltti, jossa kerrottiin minkälaisia ihmisiä niissä oli "asunut", kun heidät oltiin jaoteltu..
Kunnianosoitus kaikkia uhreja kohtaan, ja niitä harvoja jotka selvisi.

Okei ettei tää mee ihan historiaksi, niin muutama kuva, ja sitten heppa-asioihin!










 Video siis luvassa myöhemmin, jossa paljon materiaalia. Tässä nyt vain alkumakua.

No sitten mukavampiin asioihin. Oon mennyt Michalla nyt paljon koulua, tehnyt ihan perusasioita mm. väistöjä, vastalaukkaa, paljon siirtymisiä yms. Ja välillä ottanut ihan kevyesti. Toisinaan olen huomannut, että Micha on ollut vähän laiskempi, vaikkei se yleensä sitä ole, joten olen ottanut mun minikannukset muutaman kerran mukaan. Mulla ei oo ollut mitään valmennuksia, sillä valmentajat olivat lomalla, ja on ollut paljon pyhiä yms. Nyt kun kuu vaihtui haluaisin tälle kuulle mahdollisimman paljon valmennuksia, sillä joulukuulle vähän turha ottaa koko kuukautta, kun en tiedä millon oon menossa Suomeen.


Micha ei oo päässyt hyppäämään tosi pitkään aikaan, joten hyppäsin sillä eilen itsekseni muutamia tehtäviä. En yleensä hyppää yksin, mutta oli vähän poikkeustilanne.  Kentällä oli valmiina suhteutettu, jossa oli lyhyt neljä laukkaa, ja sitten yksittäinen pysty, ja muutaman kerran yksi ykittäinen okserikin. Hyppelin ensin ihan pieninä, jonka jälkeen nostettiin muutamaa estettä vähän isommaksi, koska poni tuntui tosi hyvältä ja varmalta. Micha oli ihan innoissaan menossa koko ajan, mutta halusin lopettaa hyvään, vaikka poni olisi halunnut vielä mennä. Olin tosi tyytyväinen Michaan, se aina välistä osaa näyttää, kuinka taitava se on!


Siinä ihan lyhyt kooste hypyistä.



Olin Halloweenin perheen luona Wroclawissa, jossa näin mun paria kaveria samalla. Löysin kotoa myös paljon hyödyllistä hevostavaraa tallille mukaan. Irrotin Antonin vanhoista suitsista sen sinivalkoisen timanttiotsapannan, jonka vaihdoin Michalle. Katselin myös alustavasti tavaroita, jotka lähtee samalla Suomeen myyntiin heppakirppikselle. Meillä on ihan sikana mm. hyviä loimia ja suojia jäänyt Antonilta, jotka on tällähetkellä tarpeettomia. Se on kyllä hyvä keksintö, siellä saa hyvin myytyä tavaroita, ja rahaa sitten ostaa uusia varusteita :) Myin viimeksi just paljon hyväkuntosia loimia pilkkahintaan, josta sain rahat mm. Free Jump:eihin!

Musta tuntuu, että mun blogi on ollut viime viikkojen aikana kaikkea muuta kuin heppablogi, ja selittelen mitä sattuu, mutta toivottavasti pääsen valmennuksiin pian, jotta voisin kertoa jotain ihan asiaakin.

Reddyllekkin kuuluu ihan hyvää, se on vaan aika tylsistynyt, kun ei pääse tekemään töitä, ja välillä aika villi. Kävelen sen kanssa tosi paljon joka päivä, hoidan sitä monta tuntia päivittäin ja puuhastelen sen kanssa kaikkea kivaa, ettei sillä olisi niin tylsää. Nyt kiitän luojaa, että asun tässä tallin vieressä ja käyn nettikoulua, jolloin oikeesti pystyn hoitaa Reddya paremmin kuin hyvin, mihin ei muuten olisi mahdollisuutta.

:'D

 Ja haha ihan pakko tulla tänne viel hehkuttaa! En oo ikinä ollut mikään kympinoppilas koulussa, vaan aina sellanen keskitason suorittaja. Sain jokinaika sitten mun ensimmäisen kurssin valmiiksi, joka oli terveystieto. Nyt muutama päivä sitten mun opettaja oli arvioinut sen, ja sain 10!! Oon ihan innoissani, ja toi kyllä antaa motivaatiota jatkaa samaan malliin. Se kurssi oli tosi laaja, ja siellä käsiteltiin ihan sikana asioita, piti kirjottaa monia esseitä, tehdä paljon tehtäviä yms. Ja mikä parasta se tulee jäämään mun tokariin, jos en suorita muita terveystiedon kursseja, sillä tuo oli ainut pakollinen. Nettikoulu sopii mulle niin paljon paremmin kuin normaalikoulu, koska opiskelen paljon paremmin sillon, kun mun pitää ottaa itse vastuu omasta oppimisesta. Koulussa mun aika menee kaikkeen muuhun mm. kavereiden kanssa jutteluun, kännykkään yms.. Oon kyllä nyt niin tyytyväinen! :)




torstai 23. lokakuuta 2014

Turhaa pulinaa

Siis omg... En oo päivittäny piiitkään aikaan, ja saan syyttää ihan mun laiskuutta. Oon ollu aina sillai et joo vois päivittää, sit meen koneelle, ja jumitun tyyliin facebookkiin tms. Toiseksi tuntuu, että mulla olis sata asiaa kerrottava, ja toisaalta taas tuntuu ettei ole yhtään mitään mistä kertoa..


Alotetaan vaikka sillä, että oon luvannut  tehdä talliesitty -postauksen videolla, mutta sitä saa odottaa, sillä en halua mennä kuvaamaan tonne kuralällyyn, milloin joka paikka on ihan kamalan näköinen. Kuvaan sen sitten, kun on a) lunta tai b) keväällä.  Teen sen anyway jossain vaiheessa älkää huoliko. Tein sillon kuin muutin esittelypostauksen tyylisen postauksen, mutta tää paikka on muuttunut paljon siitä. Pienenä esimakuna voin kertoa, että tänne on tullut mm. kolme ratsastuskenttää lisää, kyllä kolme! Sitä kuitenkin odotellessa, voisin tehdä ainakin muutaman lisää noita my day -postauksia. Vaikka videolla tai jotain.


Viime viikollahan Suomessa, ainakin Jyväskylässä oli syysloma, ja sen koko viikon Topi oli mun luona täällä. Oltiin suurinosa ajasta täällä mun kämpillä, mutta käytiin kerran myös shoppailemassa Wroclawissa. Ihan sika outoo, että sillon kun asuin vielä Suomessa niin hengasin lähes joka päivä Topin kanssa, mutta Topi ei ikinä ollut nähnyt mun hevosia! No nyt hän sitten näki, ja voi kuulkaas, kun siitä on tulossa huippu groomi hyvää vauhtia. Topi oppi ihan sika nopeesti, ja oli kyllä iso apu tallilla. Hän tietää mitä milläkin harjalla tehdään, osaa harjata hevosen valmiiksi. Lisäksi Topi osaa ottaa loimen pois, ja laittaa sen päälle, osaa laittaa suitset ja ottaa pois. Myös satulan laitto luonnistuu. Voitte vaan kuvitella, kun lompsin kentälle, ja mun "groomi" taluttaa mulle mun hepan, olo oli hieman prinsessa :'D (älkää ottako liian todesta). Mut siis oikeesti mulla on vielä joku päivä tollane heppapoju kisoissa hoitajana! Topi myös ratsasti muutaman kerran Michalla! Viikko meni nopeesti, ja oli ihan hullun hyvät kelit melkein joka päivä. Muutamina päivinä oli reilu 20°C ja aurinko paisto.






Nyt tää ilma on ihan kamala täällä.. Sataa, tuulee ja on kylmä ehkä +7°C (Joo tiedän ei teillä siellä Suomessa yhtään sen paremmin mene :D) Oon aina sillon tällön ridaillu muita heppoja, mut en sillain joka päivä, koska on ollut kaikkea muuta. Michalla oon nyt ridaillu aktiivisesti, ja voin kertoa, että poni tuntuu aina vaan kivemmalta joidenkin mun ratsastettavien jälkeen. Toisaalta hyvä, että ridaan myös sellasia "ei niin mukavia" otuksia, koska sitten osaan arvostaa paljon enemmän sitä, mitä mulla on. Oon myös miettinyt, että voisin ottaa Michan kanssa pitkästä aikaa valmennuksia ensi kuussa.

Tältä näytti vielä viikko sitten..

Mun valmentajat on nyt lomalla, joten tää viikko on tallilla aika hiljaista. Olin muutaman päivän tossa aika kipeä, jolloin en itse voinut ratsastaa Michalla, joten mun valmentajien poika meni sillä. Ja kouluvalppa sano vaan ennen niiden lomalle lähtöä, että heti kun voin paremmin voin mennä kysymään niiden ratsuttajalta, jos haluun ridata :-). Voi olla, että huomenna saatan ridata muitakin riippuen miten jaksan herätä, ja tehdä kouluhommia.


Royal 5v. Puhelinlaatu..

Ainiin mun freejumpit tuli!! Ää voi tätä onnen määrää <3. Arvatkaa tekeekö nyt mieli jo kilpakentille? Tai hyppäämään maastoesteitä? Mutta ei talvi tulee.. No ensi kaudelle sitten :)



perjantai 10. lokakuuta 2014

My day - arkea.

Joo elikkäs pääsin nyt vasta tekemään tän My Day -postauksen, sillä mun piti lähteä Wroclawiin muutamaksi päiväksi, koska joku tän kämpän edellisistä vuokraajista ei sitten ollut maksanut sähkölaskujaan, ja multa tuli kylän sähkömiehet ottaa sähköt pois :-D Reilua peliä siis..

Mun jokainen päivä on melkein erilainen, joten vaikea postata arjesta, mutta tässä nyt yksi päivä!

Heräsin 7.00. Herättyäni puin vaan lenkkivaatteet ylle, ja mars ulos! (En oikeesti tiiä miks herään 7.00 lenkille.. :D)
Voiko parempi maisema olla? 


Heti kevyen lenkin jälkeen tein aamupalaa tietenkin. Söin keitettyjä kananmunia, maustamatonta jugurttia kaurahiutaleilla ja babaaniviipaleilla, sekä omenamehua ja appelsiinin :p. Taisi olla muutakin, en muista just nyt. 




Sitten opiskelin muutaman tunnin... 
Tosiaan minä ja matikka (pitkä matikka vieläpä) ei olla mikään hyvä yhdistelmä.. :D 


Menin kymmen maissa talliin, jolloin kylmäsin Reddyn jalan, ja otin hepoilta loimet pois.
Samalla kävin katsomassa listasta, jos mulla olisi jotain heppoja ridattavana, mutta ei ollut. Tiedossa siis lusmuilu päivä.


Tulin takaisin kotiin, ja mua ahdisti niin paljon mun  "suuri sotku", joten aloin siivoomaan. (Siivoominen on usein mielekkäämpää kuin opiskelu ;D) Pesin myös koneellisen pyykkiä!





Ja tiskasin as everyday.

Ja söin taas.. :D


Tässä välissä taas opiskelin muutaman tunnin, ja tein siinä ohessa jauheliha-makaronilaatikkoa! (En normaalisti tee noin paljoa kerralla, mut jauheliha oli menossa vanhaksi, joten oli pakko käyttää loppuun)


Kahden jälkeen menin kävelyttämään Reddyn, sekä puuhastelemaan tallille vähän mitä sattuu. Autoin kavereita laittamaan heppoja valmennuksiin jne. Ostin muun muassa hepoille lisää ruokaa ja uudet ridahousut. Mun housuille kävi vähän nolosti, ja tässä havainnollistava kuva :'D. 


No nuokin pöksyt on joskus tosi kauan (3-4vuotta?) sitten käytettynä hankitut housut. On muuten kestänyt, jos miettii, että en uutena niitä ostanut! Mulla ei oikeesti oo monia ratsastushousuja ja oli pakko ostaa uudet. Piikkiin ostin uudet housut tallin heppatavarakaupasta. (thanks vanhemmat) Ne housut on tällaset Pikeurin 'touch grip' -housut. On muuten ihan sika mukavat jalassa! Sen kerran, kun ostan housut panostan laatuun. Vastaa vähän Animon grippihousuja, mutta no Animo on Animo.. 
'

Sitten menin ridaamaan Misun. Päätin hypätä pieniä esteitä itsekseni. Micha oli ihan innoissaan, vaikka hypättiinkin ihan pikkusia max. 75cm. Lopuksi menin vielä maastoon loppukäynneille.

Morawa palatsin takapihalta!

Ratsastuksen jälkeen oli selkeästi kahvitauon paikka! Rakastan talliravintolan tekemiä kahveja yli kaiken. Nam nam.  Ja mikä parasta on mennä sinne välillä opiskelemaan, koska kahvi!!


Myöhemmin menin vielä talliin laittamaan ruuat valmiiksi, loimet hepoille, sekä putsasin michan suitset. 


Pääsin tosi aikaseen lähtemään himaan. Olin joskus 19.00 jälkeen jo kotona. Taas vaihteeksi heti ensimmäisenä syömässä. Ja sitten päivittämässä postausta teille. 




 Siinä mun tämä päivä, hyvää viikonloppua kaikille!