maanantai 20. elokuuta 2012

Ja TAAS on tapahtunut niin paljon kaikkee, että en oo kerennyt postailemaan... Ihan ku toi olisi mun jokaisessa postauksessa syynä miksi en ole postannut ja plääplää!

Kuitenkin mulla oli rataestetreenit, mikä päivä nyt olikaan ? Oisko ollut perjantai, ehkä :D Hyppäsin Michalla ensin. Verkkasin normaalisti ja huomasin, että Micha oli jo verryttelyn jälkeen aika hikinen, vaikken mitään erikoista tehnytkään. Noh, ajattelin vain, että ehkä tää ilma on jotenkin painostava tai jotain. Hypättyämme tajusin, että oikeasti Michalla ei ollut kaikki ihan okei. Se oli tositosi hikinen, okei sillä on jo nyt sellanen 10cm paksu talvikarva, mutta kuitenkin. Micha ei tuntunut omalta itseltään. Sanoin siitä Annalle, ja hän sanoi, että huomaa sen. Loppuverkkasin Michan, vein talliin ja mittasin kuumeen. Mittari näytti 38.8, eli kuumetta. Tajusin, että tottakai mittari voi näyttää isoa lukua, koska tulin juuri treeneistä, joten hyppäsin Antonilla välissä ja mittasin sen jälkeen uudelleen. Lämpö oli normaali 37.5. Voi olla, että Michasta ei oo tuntunu sillä hetkellä hyvältä tai kuka ikinä tietää. No onneksi kuitenkin kaikki oli hyvin, eikä Michalla ollut kuumetta.

Anton oli tosi hassu verkassa. Sain verkata aika vapaasti niinkuin yleensä. Kuitenkin tarkoituksena oli käyttää kahta laukkapuomia verryttelyssä. Ja mitä Anton tekikään, kun lähestyin ensimmäistä puomia.. Se pelkäsi sitä kuollakseen ja teki sille sadan metrin hypyn. Anton otti selkeästi mallia siitä, miten 4-vuotiaat hevoset suorittivat puomeja ;) On mulla kyllä maailman paras poni, jolle voi (melkein) aina nauraa!:D Ensimmäiset esteradat olivat ihan okei. Anton oli vaan aika kuuma ja rytmi oli vähän hukassa. Anna selitti mulle jotain, mutta en oikeen ymmärtänyt. Soitettiin äitille ja äiti tulkkasi sen sitten minulle. Eli siis tein ihan oikein siinä tilanteessa kun Anton lähtee viemään ja ryntäämään, mutta liian myöhässä. Eli mun piti ottaa Anton takaisin jo ennen kuin se lähtee viemään mua. En tiedä mitä tapahtui, mutta Anton oli perfect! Koko radan oli todella hyvä rytmi, jokainen este oikeaan paikkaan ynnämuuta. Anna sanoi, että se oli hienoin rata ikinä mitä se oli nähnyt mun ratsastavan. Oliko kyse oikeasti vaan niin pienestä asiasta? Jos oli, niin sain maailman parhaimman vinkin!

Lauantai oli vähän kevyempi päivä. Menin ilman satulaa molemmilla maastossa ja vähän myös kentällä. Sunnuntaina oli maastotreenit Gärdsissä. Menin ensin Antonilla. Viimeiset maastotreenit Ruotsissa, mutta parhaat maastotreenit ikinä! Anton hyppäsi ekalla kerralla kaikki trakennerit, haudat, puolikkaat koffinit ihan kaikki mitkä sisältivät jonkun näköisen haudan! Ainoa este millä tuli ongelmia, oli sellainen rulla jonka päällä olivat risut ja se oli alamäkeen, jonka jälkeen tuli vesi. Ratsastin sille esteelle tosi voimakkaasti, koska tiesin sen olevan vaikea. Anton meinasi hypätä, mutta ei kuitenkaan hypännyt ja kääntyi 180 astetta ympäri ja lensin tottakai suoraan selälleen maahan. Luojan kiitos mulla oli Air Jacket!(Eli jos kiinnostaa tietää mikä se on niin täältä voi lukea lisää: http://www.point-two.co.uk/) Oon ollut vähän laiska pitämään sitä treeneissä, mutta jotenkin viimeisiin treeneihin ajattelin ottaa sen mukaan, vaikka oli niin kuuma! Onneksi, nimittäin mua sattu selkään tosi paljon! En halua edes kuvitella miten paljon olisi sattunut ilman sitä. Mulla lähti ilmat ja sain astmakohtauksen, lisäksi meinasin pyörtyä, koska oli niin kova helle. hetken päästä nousin kuitenkin takasin satulaan ja sain siitä enemmän halua päästä sen vaikean esteen yli. Hyppäsin saman esteen ensin toisesta suunnasta. Siihen suuntaan ei ollut mitään ongelmia. Jouduin lähestymään vaikeasta suunnasta muutaman kerran, ennenkuin se onnistui. Viimeinen kerta oli tosi hyvä! Oon tosi ilonen Antonista, koska vihdoin onnistutiin pelottavien esteiden suhteen ja muutenkin! :)

Michan kanssa hypättiin myös maastoesteitä. Mulla ei oo mitään muuta kerrottavaa kuin että parempaa en ikinä olisi osannut kuvitella! Ei yhtäkään kieltoa eikä epäröintiä millekkään. Tuntuu jotenkin, että se oli se sama vanha Micha, jota joskus testasin Dagstorpissa. Hyppäsin myös hevosten yhden tähden alashyppyä veteen, eli ponien EM-tasoa. Se meni ilman minkään näköistä ongelmaa! Vähän kyllä jännitti täytyy myöntää! En olisi osannut toivoa parempaa päätöstä maastotreeneihin täällä olon aikana!



Keskiviikkona on vielä viimeiset rataestetreenit, ja torstai aamuna olisi lähtö Suomeen. Toisaalta olisi niin kiva jäädä tänne, kun saa todella hyvää valmennusta! Toisaalta mulla alkaa olla jo ikävä kavereita ja suomen kieltä! :D Ja sitä, että äiti pesee mun pyykit ja tekee ruokaa! Ja tottakai koulukin pitää käydä loppuun.

Joskus on toivottu, että pitäisin myös lifestyle blogia, mutta mulla ei riitä kertakaikkiaan aika sellaisekin päivittämiseen ja sen lisäksi mulla ei ole oikeastaan vapaa-aikaa mistä kertoisin. Mutta jokatapauksessa huomenna, jos mun suunnitelmat toteuttuu saatan jopa postailla vähän muustakin kuin heppaelämästä!  En kerro vielä mun suunnitelmia, vaan ne jää siihen asti salaisuudeksi ;)




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti